Liikunta on halpaa lääkettä

Julkaissut Johan Åminne

Juoksija polulla

Säännöllisen liikunnan edut on tiedostettu jo kauan. Liikunnalla voidaan hoitaa monia pitkäaikaissairauksia sekä ehkäistä elintasosairauksia, tuki- ja liikuntaelinten vaivoja ja esimerkiksi osteoporoosia. Liikunta parantaa vastustuskykyä, ja liikuntaa esitetään myös tehokkaaksi keinoksi päästä irti tupakasta. Lisäksi liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin. Se auttaa meitä voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin, hallitsemaan stressiä ja tuntemaan elämäniloa.

…stressin torjuntaan

Stressi on alun perin tärkeä eloonjäämiskeino, joka on tiukan paikan tullen auttanut selviytymään hengissä. Nykyisin stressi ei kuitenkaan synnytä kovin positiivisia mielleyhtymiä. Kyllä, hetkellinen stressi voi parantaa suorituskykyä tilapäisesti, ja esimerkiksi tärkeästä työtehtävästä stressaaminen on terve merkki siitä, että kantaa vastuuta ja haluaa suoriutua parhaan kykynsä mukaan. Täydellinen stressaamattomuus voi olla huono juttu, jos se tarkoittaa, että elää elämäänsä hällä väliä -asenteella. Mutta ollakseen tarkoituksenmukaista ja myönteistä stressin pitää olla hetkellistä, ei pysyvä tila. Nykyisin stressi on jämähtänyt osaksi arkea ja vaikuttaa negatiivisesti sekä fyysiseen terveyteen että mielenterveyteen. Liikunta on tehokasta lääkettä myös stressin hoitoon ja sen ehkäisyyn. Liikunnan avulla voi laskea stressihormoni adrenaliinin tasoa. Lisäksi liikunta parantaa unenlaatua, joka usein kärsii stressin ja masennuksen yhteydessä.

…ja masennusta vastaan

Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on pienempi riski sairastua masennukseen ja kärsiä ahdistusoireista kuin liikuntaa harrastamattomilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 5–6 % väestöstä sairastaa vaikeaa masennusta, ja lievä masennus on huomattavasti yleisempää. Myös masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on nousussa. Lisäksi masennukseen liittyy oleellisesti monien muiden sairauksien kohonnut riski, puhumattakaan siitä, miten kurja ja ahdistava masentuneen ihmisen sisäinen todellisuus on. Kyseessä on vakava sairaus, jonka aiheuttamia haittoja ei pidä vähätellä. Jos säännöllinen liikunta toimii luonnollisena piristyspillerinä – ja myös matalan mielialan ehkäisijänä – eikö se ole vähintään kokeilun arvoinen keino?

Endorfiineissa sen salaisuus

Liikunnan positiiviset vaikutukset perustuvat paitsi kohoavaan kuntoon, myös lisääntyneeseen endorfiinien eritykseen. Ne ovat hyvän mielen hormoneja, elimistön omaa kipulääkettä, ja niitä erittyy liikunnan yhteydessä ja jälkeen. Hyvän olon tuntemukset lievittävät stressiä ja ahdistusta sekä piristävät alavireistä mieltä.

Käynnistymisvaikeuksia?

Se, että tietää olon paranevan liikunnan jälkeen, ei aina tunnu olevan tarpeeksi. Masentuneena voit kokea masennuksen vaikeuttavan liikkeelle lähtöä, vaikka miten tietäisit järjellä, että liikunta kannattaa. Mieti, millainen olo on, kun se on jo parempi. Koe se jo tässä ja nyt. Maalaa silmiesi eteen selkeä kuva. Mitä selvempi ja puoleensavetävämpi kuva on, sitä helpompi on motivoida itsensä aloittamaan. Aloita lapsenaskeleilla. Tee ensin jotain yksinkertaista ja nopeaa. Kymmenen kilometrin lenkki ei ole hyvä ensimmäinen tavoite. Joskus myöhemmin ehkä, mutta jos kaipaat ensin lähtölaukausta, aloita vaikka kymmenen minuutin kävelyllä. Siihen on aina aikaa, ja kynnys lähteä ulos kymmeneksi minuutiksi on huomattavasti pienempi. Voit lisätä lenkin kestoa sitä mukaa, kun kehityt.

Vähemmän istumista, enemmän liikettä

Tutkimusten mukaan suomalaiset istuvat nykyisin aivan liikaa. Ihmistä ei ole luotu istumaan, muutenhan me olisimme syntyneet tuoli takapuolessamme kiinni! Sen sijaan meillä on monipuolisen liikunnan mahdollistava rakenne. Miksi emme ottaisi siitä iloa irti? Liikunta on moneen vaivaan edullinen lääke, jolla ei ole liiemmin sivuvaikutuksia. Sama lääke tehoaa sekä kehoon että mieleen. Erittäin kätevää!

Anna liikuntakärpäselle mahdollisuus puraista. Tartunta ei ole vakava, mutta se voi oireilla lopun ikääsi.


Jaa tämä julkaisu



← Vanhempi julkaisu Uudempi julkaisu →