Tiedätkö, mitä elimistössäsi jylläävät stressihormonit aiheuttavat? Tunnistatko, mikä sinua stressaa? Kyse on pohjimmiltaan siitä, etteivät odotukset kohtaa todellisuutta ja että liian suuriksi koetut vaatimukset aiheuttavat huolta. Stressi ei aina synny liian korkeista vaatimuksista, vaan myös monotonisuus ja tylsyys – haasteiden puute – voi aiheuttaa stressiä.
Keho reagoi stressiin
Kun ihminen altistuu stressille, keho alkaa sopeutua tilanteeseen usean eri vaiheen kautta. Ensimmäinen vaihe on niin sanottu hälytysvaihe, jolloin keho erittää adrenaliinia ja kortisonia, hormoneja, jotka saavat verenpaineen kohoamaan ja pulssin kiihtymään. Näitä kutsutaan usein myös stressihormoneiksi. Toisessa vaiheessa hermosto rauhoittuu, ja syke ja verenpaine laskevat. Stressihormonit jylläävät kuitenkin edelleen elimistössä ja glukoositaso on korkealla, mikä merkitsee sitä, että elimistö pyrkii sopeutumaan korkeampaan stressitasoon. Jos tämä kakkosvaihe kestää liian pitkään, elimistö siirtyy kolmanteen vaiheeseen: uupumukseen. Tässä vaiheessa elimistön immuunipuolustus heikkenee, minkä vuoksi sairastumisen ja erilaisten terveysvaivojen riski kasvaa. Stressioireiden kirjo on hyvin monimuotoinen ja fyysiset reagointitavat vaihtelevat henkilöstä toiseen.
Negatiivinen ja positiivinen stressi
Puhutaan positiivisesta ja negatiivisesta stressistä. Positiivinen stressi voi johtua jännittävistä, onnellisista ja toivotuista tilanteista – esimerkiksi hääjärjestelyistä, uudesta työpaikasta, raskaudesta. Negatiivista stressiä puolestaan voivat aiheuttaa hankalat elämäntilanteet, kuten työttömyys tai liiallinen kiire töissä, avioero ja muut ihmissuhdevaikeudet, tai läheisen sairastuminen. Myös omat terveysongelmat tai ylipaino voivat aiheuttaa negatiivista stressiä. Kummallekin stressityypille on yhteistä se, että niiden pitäisi olla väliaikaisia, ei pysyviä tiloja.
Eroon poikkeustilasta
Stressi on sairauden kaltainen poikkeustila, josta pitäisi myös päästä toipumaan. Lyhytaikainen stressi saattaa lisätä tehokkuutta hetkellisesti – esimerkiksi kun tärkeä määräaika työprojektissa lähestyy, ja koko tiimi tekee töitä saadakseen projektin ajoissa valmiiksi. Jatkuva stressi ei sen sijaan ole hyväksi.
Valtaosa elämästämme on arkipäivää. Olisi siis hyvä, että arjessamme olisi tarpeeksi tilaa ilolle, naurulle, nautinnolle, rauhalle ja harmonialle. Joka päivä. Kun voimme hyvin, teemme parempaa jälkeä niin töissä kuin kotona. Kun voimme itse hyvin, myös ympäristömme voi paremmin. Etsimällä elämän pieniä ilonaiheita ja miettimällä, mistä saat mielihyvää, parannat kykyäsi käsitellä stressiä.
Tunne itsesi
Pidä tauko hyvällä omatunnolla, jos tunnet stressin hiipivän päälle ja olosi alkaa olla epämukava. Istu hiljaa paikallasi tekemättä mitään. Havainnoi, mitä sisälläsi tapahtuu. Millaisia ajatuksia ja tunteita sinulla on? Pysähdy hetkeksi samalla tavalla silloinkin, kun kohtaat arjessasi jotain mukavaa. Pohdi, mikä tilanteessa tai asiassa on niin kivaa, mikä siinä saa sinut rentoutumaan ja ilahtumaan. Tee tästä itsehavainnoinnista päivittäinen rutiini. Tunnustele omaa läsnäoloasi.
Kun olemme tietoisia siitä, mikä meitä stressaa, osaamme toimia viisaammin ja harkitummin kuin automaattisesti ja tiedostamattomasti reagoidessamme. Opimme käsittelemään niitä tunteita, jotka saavat meidät voimaan huonosti. Opimme vaihtamaan nämä tunteet sellaisiin, jotka saavat meidät voimaan hyvin. Kätevää, eikö totta?
Tutustu myös aiempaan blogikirjoitukseemme stressaantuneen ruokavaliosta.