BLOGI

Ateriasuunnittelusta

Julkaissut Johan Åminne

Ateriasuunnittelusta

Täyttyykö arkesi työstä, perheestä, harrastuksista, kotitöistä? Lähdet kiireellä töistä hakemaan lapset hoidosta, sitten viet heidät harrastuksiin, käyt pitämässä seuraa ikääntyneelle äidillesi, hoidat asioita puhelimitse samalla kun laitat iltaruokaa kavereiden palaaville lapsille, pyykkiä pitäisi pestä, puolisokin kaipaa huomiota, maito on taas loppu… Missä välissä ehdit huolehtia omasta hyvinvoinnistasi? Kun arki on kiireistä ja kaukana ylellisestä juhlasta, tavoitteeseen keskittyminen vaatii ylimääräistä energiaa ja polttoainetta. Avain tavoitteen saavuttamiseen on suunnitelmallisuus. Alitajunta tekee toimintamalleista automaattisia Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan. Mutta vain puoliksi. Suunnitelma täytyisi myös toteuttaa kokonaan. Suunnitelmallisuus on kaiken a ja o silloin, kun päivittäinen elämä kiitää 190 kilometriä tunnissa, viis...

Lue lisää →

Stressaantuneen ruokavalio

Julkaissut Johan Åminne

Stressaantuneen ruokavalio

Pitkäaikainen stressi jättää jälkensä sekä kehoon että mieleen. Stressi voi olla fyysistä – liikaa tekemistä, liian vähän tekemistä, väärältä tuntuvaa tekemistä – tai henkistä, sellaista jossa ajatukset pyörivät eikä mieli saa levätä. Usein stressi on yhteydessä merkityksettömyyden tunteeseen, levottomuuteen, rahahuoliin, jännittävään tai liian vaativalta tuntuvaan projektiin, perheeseen, lapsiin ja työhön. Mitä tahansa stressin taustalta löytyykin, monilla meistä stressi aiheuttaa makeiden ja rasvaisten ruokien himoa. Stressaantunut himoitsee sokeria ja rasvaa Stressitilassa aivot lähettävät hätäsignaaleita: enemmän energiaa, NYT, heti, lisää! Toisin sanoen aivot pyytävät nopeita hiilihydraatteja ja mieluiten sokerin muodossa, jolloin ne imeytyvät tehokkaimmin. Rasva taas vaikuttaa rauhoittavasti stressihormoneihin, ja elimistö tietää...

Lue lisää →

Välipalat helpottavat syömisen hallintaa

Julkaissut Johan Åminne

Välipalat helpottavat syömisen hallintaa

Ateriaväli ei saisi venähtää pitemmäksi kuin 3–4 tuntia. Jos niin uhkaa käydä, ota avuksi terveellinen välipala. Välipala on paikallaan myös liikunnan jälkeen. Matala verensokeri aiheuttaa roskaruokien himoa Jos ateriaväli uhkaa venähtää pitemmäksi kuin 3–4 tuntia, on välipalan paikka. Neljän tunnin syömättömyyden jälkeen verensokeri alkaa laskea, jolloin aivoissamme käynnistyy ns. ruoanhakuvaihde. Kun verensokeri on päässyt laskemaan liian alas, emme yleensä tyydy omenaan tai salaattiin. Sen sijaan aivot lähettävät hälytyssignaaleita ja huutavat nopeiden hiilihydraattien perään. Teemme nälkäisinä, matalan verensokerin vallassa herkästi huonoja ruokavalintoja, kun kehomme himoitsee suklaakakkua, pullapitkoa, sipsejä, kokonaista keksipakettia. Niiden seurauksena verensokeri nousee liikaa ja laskee taas nopeasti. Kärsimme keskittymisvaikeuksista...

Lue lisää →

Proteiinia painonhallintaan

Julkaissut Johan Åminne

Proteiinia painonhallintaan

Haluatko pysyä kauemmin kylläisenä, tehostaa rasvanpolttoa ja palautua rasituksesta nopeammin? Jos vastaat kyllä, panosta proteiiniin. Se on kehon tärkein rakennusaine. Sana ”proteiini” tulee kreikan sanasta ”proteus”, joka merkitsee ensimmäistä ja tärkeintä. Proteiinia löytyykin kehosta lähes kaikkialta, niin luista kuin hermostosta. Myös immuunipuolustus eli vastustuskyky sekä hormonitoiminta ja entsyymien eritys vaativat proteiinia toimiakseen kunnolla. Miten proteiini toimii?  Kun syöt esimerkiksi kalaa, elimistösi pilkkoo kalan sisältämän proteiinin pienemmiksi osiksi voidakseen hyödyntää sen. Näitä pienempiä osia, joista proteiinit koostuvat, kutsutaan aminohapoiksi. Aminohappoja on noin 20 erilaista. Osa niistä on niin sanotusti välttämättömiä, mikä tarkoittaa, ettei elimistö pysty itse tuottamaan niitä, vaan ne pitää...

Lue lisää →

Korvaamaton aamiainen

Julkaissut Johan Åminne

Korvaamaton aamiainen

  Aamiaisen tärkeydestä muistutellaan usein. Uutisoidaan, että aamupalan päivittäin syövät ihmiset pysyvät helpommin hoikkina. Miksi? Syömätön aamu tuntuu energiavajeena Aamiainen on päivän tärkein ateria, josta riippuu millaiseksi loppupäivä muodostuu. Jos olemme olleet ilman ruokaa koko yön, herätessämme verensokerimme on alhaalla, eli kehollamme ja aivoillamme ei ole polttoainetta käytettävänään. Ihminen on kuitenkin ihmeellinen organismi: kun polttoainetta ei saada ulkopuolelta, keho ottaa käyttöön maksaan varastoituneen glukoosin. Olemme toimintakykyisiä jonkin aikaa. Mutta maksan glukoosivarasto ei ole kovin iso. Se loppuu nopeasti, ja verensokeri romahtaa. Aivomme vastaanottavat hätäsignaalin ja alamme etsiä ennen kaikkea nopeita hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokerin nopeasti. Silloin emme valitse vihanneksia, täysjyvää...

Lue lisää →